Seuraava tilaus oli oikein mieluinen, sain laittaa ideamyllyni pyörimään kunnolla. Pienen Onni pojan toive kakun suhteen oli: sinistä, auto, suklaata :) Niistä sitten ideoimaan. Hahmottelin mielessäni monenmoista auton näköistä kakkua, halusin haasteita ja niitä sainkin hylkäämällä helpoimmat ohjeet heti kättelyssä. Päädyin kolmiulotteiseen automalliin, värin oli Onni jo toiveessaan esittänyt, kakusta tulisi siis sininen ja täytteen tekisin suklaamoussesta (käytin loppujen lopuksi kaupasta löytämääni valmista Dr. Oetkerin suklaakakkumoussepohjaa, kätevää).
Tein 3peltikakkupohjaa, joista kokosin auton, mousse toimi apuna. Annoin yön yli kakun täytteineen vetäytyä jääkaapissa ja aamusta se olikin hyvää veistettäväksi loppumuotoilua varten. Hieman pyöristelin sieltä ja täältä, lisäilin muutaman lisätukipalasen sinne tänne ja aloittelin kuorrutusta.
Kaikkein mieluiten olisin käyttänyt sinistä sokerimassaa, mutta sitä en saanut hankittua, jouduin tyytymään siniseen marsipaaniin (minulla on jo ennestään syntynyt marsipaanin kanssa vahvoja erimielisyyksiä, joten pelkäsin pahinta). Autokakku oli aika kookas, joten sain vaivata 3pötköä marsipaania yhteen ja aloittaa niistä kaulimisen. Pöytääni ei näköjään ole suunniteltu suurien massojen kaulitsemiseen, tila uhkasi loppua kesken, joten ehkä marsipaani jäi hieman paksuhkoksi osittain. Sain kuin sainkin keploteltua ison maton kakun päälle ja aloitin tasoittamisen, jolloin totesin että minä ja marsipaani emme kykene yhteistyöhön. Kuorrute halkeili sieltä täältä, yritin paikkailla sitä, kuten sokeri- tai vaahtokarkkimassaa, mutta eipä onnistunut, paikatuista kohdista tuli kaameita. Olin jo hätää kärsimässä, aika ei antanut enää periksi lähteä kauppaan noutamaan lisää tarvikkeita ja aloittamaan kaulintaoperaatiota alusta, joten täytyi yrittää tulla toimeen sen kanssa mitä oli. Vihdoin ja viimein sain kuorrutteen jotenkuten asettumaan paikoilleen, hieno se ei ollut, mutta sai nyt kelvata. Toivoin saavani lisäkoristeluilla edes osan epäonnistumisista piiloon.
Ihan ei toiveeni toteutunut. Reiän paikkausmöykky jäi näkyviin, kuten myös takaosan rankat laskokset. Seuraava toiveeni luotiin siis lisäkoristeluille, pienille yksityiskohdille, joidenka ajattelin vievän huomion virheistä. Ikkunat ja lamput ja suu on leikattu kaulitusta sokerimassasta ja kiinnitetty sokerikuorrutteella. Kimallekoristeet ovat DR. Oetkerin sinistä kimalleraetta, jota on ripoteltu suoraan purkista sokerikuorrutepursotuksen päälle ja puhallettu kuivumisen jälkeen ylimääräiset pois. Silmät olen maalannut siveltimellä käyttäen mustaa pastaväriä.
Lisäillyt yksityiskohdat tuottivat mielestäni toivottua tulosta, ihan ensimmäisenä ei huomio kiinnittynyt ruttuihin ja muihin epäkohtiin. Kylttikin on sokerimassaa ja siveltimellä ja pastavärillä teksti ja reunukset. Hätäisen luontoni ansiosta kyltin teksti ja muukin maalattu osa levahti paikoilleen liimattaessa (maalausten olisi pitänyt antaa kuivua paremmin).
Lopuksi värittelin pastavärillä hieman suuta vielä ja melkoisen tyytyväinen olen tähän sitten kuitenkin :)
Ainiin, renkaat on Dominokeksejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti